Mä en vaan ymmärrä tätä enää. Mä en todellakaan ymmärrä, miten maailma voi olla näin epäreilu ja ihmiset näin julmia.

Rakastan mun uutta koulua. Se on ihana, ja viihdyn siellä tosi hyvin ja tykkään opettajista jne. Mutta. Ainakin yks ihminen välttelee mua tarkotuksella, ja on vissiin saattanu levittää musta jotain perättömiä juttuja. Muut on neutraaleja. Kyllä ne välillä juttelee mun kanssa, mut jotenki en pääse siihen luokkaan sisään ollenkaan. Välillä tuntuu kuin oisin näkymätön. En syytä niitä siitä, mut mun ei vaan olis pitäny syntyä ihmiseksi. Just kun kaikki järjesty, kaikki meni niin hyvin. Liian hyvin...

Ihminen, jota kukaan ei tavoita.
Ihminen, jota kukaan ei arvosta.
Ihminen, jota kukaan ei huomaa.
Ihminen, jota kukaan ei tunne.
Ihminen, joka yritti mutta luovutti.
Ihminen, joka ei koskaan
kuulunut joukkoon.
Ihminen, joka ikuisesti
on ihmisten tavoittamattomissa.

Tähän asti se ei haitannut, kyllä se siitä. Mut nyt kun aloin ajattelemaan, niin onhan tää jo vähän liikaa vaadittu. Edellisellä luokalla mulla oli sentään kavereita (ja hyviä kavereita onkin!), mutta nyt ei yhtään.
Mutta mä uskon että tää selkenee tästä kyllä. Jos ei, en aatellut jäädä kattelemaan sitä, vaan vaihdan koulua kesken opintojen. Mä en jaksa enää.

Muuten menny ihan hyvin. Kyllä tääkin varmaan tästä..